15.04.2008 Röykän Sairaala ja Nummelan Parantolan lääkärit
Liikemies Jorma Hellevaaran yhtiö Senior Partners on ostanut Helsingin kaupungilta Röykän alueen sairaalarakennukset ja siihen kuuluvat maat 3,8 miljoonalla eurolla, aikomuksena tehdä entiseen mielisairaalaan kylpylähotelli. Nummela Sanatorium perustettiin vuonna 1899. Sairaalan ensimmäisenä lääkärinä toimi Axel Robert von Bonsdorff.

Röykän alueen helmi on 1903 valmistunut jugendhenkinen päärakennus, jossa on tilaa 4 550 m2 ja tilavuutta 18410 m3. Päärakennuksen huoneistoalan osuus myytävistä rakennuksista on 55 %. Myytävällä 45 hehtaarin alueella on parikymmentä apurakennusta, kuten asuntoja ja 1903 valmistunut hirsistä rakennettu ylilääkärin asunto (2140 m3). Jälkimmäinen rakennus ja asuinrakennus ”Kipinä” (1170 m3) ovat olleet vuokrattuina Helsingin kaupungin henkilöstökeskukselle työhyvinvointi- ja koulutuskäyttöön. Nykyinen vuokrasopimus on tarkoitus siirtää Senior Partnersille. Kylpylähotellin lisäksi alueelle saattaa tulla myös esimerkiksi kuntoutuspaikkoja tai asuntoja vaikeuksissa oleville nuorille. Röykän sairaala perustettiin alun perin tuberkuloosiparantolaksi. Rikkaat potilaat hoidettiin kivisessä päärakennuksessa ja tavallinen kansa puupaviljongissa. Sairaalarakennus on arkkitehti Magnus Schjerfbeckin piirtämä. Vuonna 1940 keksityn Calmette-rokotuksen ansiosta keuhkotauti saatiin kuriin ja parantolat alkoivat käydä tarpeettomiksi. Helsinki osti Röykän psykiatriseksi sairaalaksi 1956. Sairaalan toiminta loppui 1997 ja sitä on yritetty sen jälkeen kaupata ja vuokrata.

Axel von Bonsdorff oli Nummelan parantolan ensimmäinen ylilääkäri, vuodesta 1928 professori. Bonsdorff oli ruotsinkielinen ja syntynyt vuonna 1869 Kangasalalla. Hänen puolisonsa oli helsinkiläissyntyinen kuvataiteilija Anna, o.s. Bremer. Pariskunnalla oli Robert-niminen ottopoika, joka kunnostautui akateemisena mestariurheilijana. Bonsdorff suhtautui punaisiin sisällissodan aikana vihamielisesti heidän parantolan ympäristössä aiheuttamiensa levottomuuksien vuoksi. Bonsdorff halusi valistuneena miehenä sekä punaisten että valkoisten kauhutyöt loppumaan. Kun Perttulassa kirkkonummelaisten valkoisten muodostama ruotsinkielinen kenttätuomioistuin jakoi ”oikeutta”, niin ilman von Bonsdorffin ruotsinkielen taitoa olisi moni parantolassa työskennellyt punainen vangittu menettänyt henkensä. Ruotsinkieli oli hoitohenkilökunnan ja useimpien potilaiden kieli. Kielikysymys ei kuitenkaan käytännössä tuottanut vaikeuksia, vaikka suuri osa palveluskunnasta hakeutui parantolaan suomenkielisistä kunnista eri puolilta maata. Nummelan parantolalla oli oma, itsenäinen sähkötuotanto. 30-luvun alkupuolella saivat Röykän, Tuomistonojan ja Peltomäen talot sähkön parantolasta. Bonsdorff oli ennen Nummelaan tuloaan toiminut lääkärinä Sveitsin Schatzalpin parantolassa. Nummelan Parantolassa järjestettiin von Bonsdorffin johdolla vapaussodan jälkeen vuonna 1921 kansainvälinen kokous, jossa pohdittiin keuhkosairauksien graafista esitystä (http://www.lunge.no/history/tilbblik.asp). Bonsdorff toimi parantolan ylilääkärinä vuodet 1903-36. Hän kuoli vuonna 1945.

Pitkäaikaisista lääkäreistä mainittakoon Bonsdorffin lisäksi Armas Panelius, Tor Ulfstedt, Erik Nordström, Nils Riska ja Stella Sonck. Siitäkin huolimatta, että jo 1940 keksittiin Calmette-rokotus, niin Suomessa hoidettiin pitkään keuhkopotilaat ”vanhalla tavalla”. Nils Riskalle (3.11.1910-8.5.1998) http://www.fls.fi/files/fls/flsh298/FLS%20298%20Sidor%2041-44.pdf (PDF) oli vuonna 1944 myönnetty keuhkosairauksien erikoislääkärin oikeudet. Vuonna 1950 hänestä tuli keuhkosairauksien dosentti. Samana vuonna hänet kiinnitettiin ylilääkäriksi Nummelan Parantolaan, jota toimea hän hoiti vuoteen 1958. Riskalle oli itsestään selvää, että tuberkuloosia piti hoitaa lääkkeillä. Riskalla oli hyvät yhteydet Ruotsin johtavaan ja kansainvälisesti arvostettuun rintakehäkirurgiin Clarense Crafoordiin. Crafoord leikkasi ilmaiseksi Punaisen Ristin sairaskodissa sinne Suomesta lähetettyjä keuhkosairauspotilaita.(rog)

[ Svenskspråkiga i Nurmijärvi 15.04.2008 ]

[ Takaisin ]

---